1897 Kalkkiteollisuutta syntyy Virkkalaan
-
Merikapteeni Karl Forsström rakennuttaa Virkkalaan ensimmäisen kuilu-uunin kalkinpolttoa varten. Teollisuuden johtoon tulee Petter Forsström ja nimeksi Lohjan Kalkkitehdas.
1907 Rengasuuni rakennetaan
- Käynnistetään ensimmäinen rengasuuni, jonka ansiosta kalkin tuotantokapasiteetti viisinkertaistuu.
1911 Tytyrin kalkkikiviesiintymä
-
Vuokrataan Tytyrissä sijaitseva kalkkikiviesiintymä, josta kuitenkin luovutaan 1930-luvulla.
1914 Lojo Kalkverk – Lohjan Kalkkitehdas muodostetaan osakeyhtiöksi.
1919 Lohjan Sähkö perustetaan
- Sementin tuotanto alkaa Virkkalassa ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Perustetaan Lohjan Sähkö Oy.
1924 Ojamon kaivosalue
-
Ojamon kaivosalue siirtyy Lohjan Kalkkitehtaalle. Sieltä kalkkia louhitaan vuoteen 1965 asti.
1927 Lohjan Kalkkitehtaasta tulee pörssiyhtiö.
1935 Saseka perustetaan
- Perustetaan Oy Saseka Ab, joka valmistaa kalkkihiekkatiiliä. Parin vuoden päästä Sasekan osake-enemmistö siirtyy Petter Forsströmille. Saseka on lyhenne sanoista santa, sementti ja kalkki.
1937 Sipoon kalkkikivialueet siirtyvät Lohjan Kalkkitehtaan omistukseen.
1939 Lohjan Kalkkitehdas hankkii Oy Rudus Ab:n osake-enemmistön.
1946 Tytyri Lohjalle
- Tytyrin kalkkikiviesiintymä osittain ostetaan ja osittain vuokrataan uudelleen 50 vuodeksi. Tytyrin kalkkitehdas aloittaa toimintansa kahden vuoden päästä.
1947 Lohjan Kalkkitehdas ostaa Iskumetalli Oy:n, jonka päätuotteita ovat pumput.
1949 Iskumetalli Oy aloittaa Lohjalla Luxor-radioiden valmistuksen lisenssillä.
1958 Rudus perustaa ensimmäisen suomalaisen valmisbetonitehtaan Helsinkiin.
-
Mustavalkotelevisioiden tuotanto käynnistyy Iskumetalli Oy:ssä.
1961 Saseka fuusioidaan Lohjan Kalkkitehtaaseen.
1962 Vuorineuvos Petter Forsström siirtyy eläkkeelle.
-
Toimitusjohtajaksi nimitetään Petterin veljenpoika Börje Forsström.
1964 Lohjan Sähkö Oy ja Iskumetalli Oy fuusioidaan Lohjan Kalkkitehtaaseen.
1971 Lohjan Kalkkitehdas ostaa Lahden Betoni Oy:n, ja kunnallisteknisten tuotteiden valmistus aloitetaan.
-
Iskumetalli Oy:n tehdas saa nimekseen Finlux, ja seuraavana vuonna väritelevisioiden tuotanto käynnistyy Finlux-tuotemerkillä.
1972 Ostetaan betonipaaluja ja -elementtejä valmistava Betonila Oy sekä betonia ja kiviaineksia
valmistava Betonisora Oy.
1973 Risto K. Alanko nimitetään toimitusjohtajaksi.
1975 Yhtiön nimeksi tulee Oy Lohja Ab.
1975 Solifer-matkailuvaunujen tuotanto käynnistyy Vuosaaressa, Helsingissä.
1977 Lohja ostaa Instrumentarium Oy:ltä elektroluminenssiin perustuvien litteiden näyttöjen tutkimusprojektin.
1978 Toimitusjohtaja Risto K. Alanko saa surmansa lento-onnettomuudessa.
- Seuraavana vuonna toimitusjohtajaksi nimitetään Georg Ehrnrooth.
1979 Lohja ostaa televisioita valmistavan turkulaisen Asa Radio Oy:n sekä osake-enemmistön teuvalaisesta matkailuvaunuja valmistavasta Oy Kafi Ab:sta.
1981 Lohja ostaa Tampereella maaleja ja painovärejä valmistavan Oy Winter Ab:n.
1984 Lohja ostaa valmisbetoniyritys Southern Ready Mix Inc:n USA:sta.
- Lohja Mikroelektroniikka perustetaan tukemaan elektroluminenssiin perustuvien litteiden näyttöjen kehittämistä ja tuotantoa. Myöhemmin siitä tulee Elcoteq.
1988 Lohja ostaa matkailuvaunuja valmistavan Polar & Sävsjön Ruotsista.
1989 USA:han perustettu Southern Prestressed Inc. ostaa Florida Mining and Materials Inc -yhtiöltä kymmenen betonielementtitehdasta.
1989 Oy Lohja Ab:n ja Oy Wärtsilä Ab:n fuusiosuunnitelma julkistetaan.
Seuraavana vuonna Lohjan ylimääräinen yhtiökokous hyväksyy fuusiosuunnitelman.
